keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Valonpilkahduksia






Vihdoin aurinkoa. Tosin pohjoisesta vihmoo kylmästi, oleilemme sisällä. Poika sairastaa. Tytär kuuntelee ja laulaa joululauluja. Olen yrittänyt siivota, raivata, etsinyt tavaroita, joita on remontin tieltä siirretty pitkin huushollia. Jotain on vielä hukassa. Kaikki tekeminen on pätkittäistä, poika kaipaa hoitoa ja syliä vähän väliä. Mutta niin sen pitääkin olla.

Pienen päiväunien aikaan neuloin veljentytölle lapasia pukinkonttiin, kovin on vaaleanpunaista puikoilla. Mutta eikös lahjan pitäisikin olla saajan mieleen, eikä niinkään tekijän.

5 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Voi, teilläkinkö sairastetaan? Hirveä tauti liikkeellä. Kestää ja kestää. Yrittäkää parantua:)

Kaunis lapanen tulossa:)

aino kirjoitti...

paranemisia sinne teille!

joulua mietin minäkin jo, mutta
en kuitenkaan kestä yhtään kauppojen ns. joulutunnelmaa.

leena kirjoitti...

Toivottavasti tauti menee nopsaan ohi!

Minun joululahjavalmistelut eivät etene toivotusti...tuleekohan taas kauhea kiire...

emäntä kirjoitti...

Kiitos kommenteista=) Meillä alkaa flunssa helpottaa.

Minäkin luulen, että lopulta tulee kiire joululahjojen kanssa, mutta ei auta stressata. Menee muuten ilo tekemisestä. Kauppojen joulutunnelmat olen vielä välttänyt, mitä nyt lähikaupan glögi- ja konvehtitarjonnan huomasin.

Anonyymi kirjoitti...

Hienot lapaset tulossa. Mulla jatkuu sukkabuumi, oikein muuta en osaa neuloa tällä haavaa. Voimia arkeen lasten kanssa!