Kuinka kaunista olikaan. Myrskyn jälkeen pakkasta ja aurinkoa. Tähdet ja kuu.
Kolmantena yönä tytär sai korvatulehduksen. Ilman mitään varoitusta. Siitä se alkoi ja siinäpä se loppureissu, enemmän ja vähemmän sairastellessa. Paljon jäi kyläpaikkoja, katuja, kirppareita, rantaa kulkematta. Hiljaista käyskentelyä ei yhtään, ei ainuttakaan vanhaa muistoa, jota olisi ehtinyt lapsille näyttää. Harmittaa, mutta ainahan on seuraava kerta.
Arki kuitenkin katkesi, virisi paljon uusia ideoita, intoa ihan tavallisiinkin kotihommiin. Nyt kun pääsisi tästä taudista, pääsisi puuhaamaan. Ihanaa olla kotona.
Kolmantena yönä tytär sai korvatulehduksen. Ilman mitään varoitusta. Siitä se alkoi ja siinäpä se loppureissu, enemmän ja vähemmän sairastellessa. Paljon jäi kyläpaikkoja, katuja, kirppareita, rantaa kulkematta. Hiljaista käyskentelyä ei yhtään, ei ainuttakaan vanhaa muistoa, jota olisi ehtinyt lapsille näyttää. Harmittaa, mutta ainahan on seuraava kerta.
Arki kuitenkin katkesi, virisi paljon uusia ideoita, intoa ihan tavallisiinkin kotihommiin. Nyt kun pääsisi tästä taudista, pääsisi puuhaamaan. Ihanaa olla kotona.
6 kommenttia:
Kauniit kuvat!
Hauskaa, että matkan anti oli positiivinen, korvatulehduksesta huolimatta!
Intoa ja aurinkoista mieltä arkeen!
Kertakaikkisen mahtavat kuvat! Sinäkö olet tuossa ylimmässä kuvassa?
Toivottavasti korvatulehdus helpottaa pian. Kurja kurja vaiva, kovasti jaksamista myös pikku potilaalle!
Piti vielä sanomani, että kuulostat kovin sukulaissielulta. Sellaisiin on aina yhtä ihana tutustua :)
Ihanalta näyttää:) On se kyllä jännä, mutta aina lomalla on joku kipeänä... Mutta onneksi tosiaan tulee seuraava kerta:)
Kottis, kiitos! Aurinkoa sinnekin=)
Inka, kiitos myös sinulle. Korvatulehduksesta päästiin jo=). Sielunsukulaisuutta minäkin olen tuntenut sinun juttujasi lukiessa!
Mari, me yleensä saadaan joku pöpö tuliaisiksi reissusta, että ollaan sitten pari kuukautta kipeenä. Ei kivaa sekään :(
Inka vielä , kyllä se minä olen kuvassa=)
Lähetä kommentti