Piirustus- ja pyykkipäivä

Tänään pyörii pesukone ja paperia kuluu. Tytär piirtää heppoja, aitoja, pojan, joka leikkasi hiuksensa. Äiti vain sommittelee värejä, muotoja ei nyt synny.

Sain äidiltäni kasan lankoja, siinä mukana yksi Huopanen-kerä. Tein aamusella yhden testitilkun, pienen sydämen. Huovutin sen kahteen kertaan, enkä ole vieläkään tyytyväinen. Luulin, että lanka huopuisi enemmän, kutistumista ei myöskään mielestäni tapahtunut niin paljon kuin vyötteessä luvattiin. Hmm... uusi testitilkku valmistumassa. Haluaisin tehdä itselleni ballerinat huopasesta, ohje hakusessa!

Kukkia äidille

Näin valloittavan kimpun oli tytär poiminut eilen.

Hurautettuja

Juju -kirjan neuvojen mukaan "hurautin" hameet itselle ja tyttärelle (kankaina vanha verho ja pöytäliina, kirpparilta molemmat). Puolikas päivä siihen kului ja olen aivan väsyksissä. Mutta yrittää pitää, ensi kerralla ehkä jo kaavojen kanssa=). Avuksi olisi myös:

-lapsenvahti
-rauha ja hiljaisuus
-kärsivällisyys, kärsivällisyys, kärsivällisyys
-parempi valo
-hakaneula
-neulatyyny

Kotitöitä

Meille ostettiin astianpesukone kolmisen vuotta sitten, tyttären syntymän jälkeen. Nyt tuo mokoma kone on alkanut sylkeä vedet lattialle. ( Ei luulisi vielä vanhuudenhöperö olevan.. mrr ..)
Ja olenkin saanut liottaa käsiäni tiskivedessä, oikeastaan ihan kivaa vaihtelua. Muutamia puutteita vaan meidän keittiössä... Kuivauskaappi on onnettoman pieni, tarvitsisin välttämättä kuivaustelineen. Sellaisesta olen pitkään haaveillut, mutta olen ajatellut, että se vaan veisi turhaa tilaa. Kun se kone kerran on. Mutta nytpä taidan telineen saada, kun vaan ehtisi selailemaan tai kiertelemään putiikkeja. Tiskiharja, pesuaine ja huuhteluvati ovat tuikitavallisia, mutta ehkä kestän ;). Yksi paha juttu, ainakin jos tätä jatkuu pitkään, on tiskipöydän korkeus. Tai oikeastaan mataluus, oi selkäparkaa. Uutta tasoa ei ole edes salaa suunniteltu, joten tämäkin on vain kestettävä...

Ah ja voi

Mies lähti yllättäen työmatkalle, päivän varoitusajalla. Minä yskin ja pärskin kilpaa pojan kanssa, olen aina sairaana, kun mies on reissussa... Isovanhemmat ovat taas tulleet hätiin, pääsisin päiväunille, mutta... lainasin eilen kirjastosta lisää ihania kirjoja. Olen nimittäin päättänyt -taas kerran- opetella ompelemaan. Nyt en voi malta olla selaamatta ja suunnittelematta, vaikka tuskin vielä viikonloppuna pääsen töihin. Mutta suunnitteluhan se kaikkein hauskinta on! Varsinkin, kun vihaa ompelukonetta ja kaavoja...

Mutta niistä kirjoista. Aika mainio on JUJU-Erilainen lastenvaatekirja (Mari Savio ja Kati Rapia). Tykkään ulkoasusta(tekstiin en ole vielä syventynyt) sekä ideasta (vanhasta uutta). Ohjeissa näyttää olevan monta kokeilunarvoista. Tyttärelle. Missä pienten poikien ihanat vaatteet?? Kirjassa on toki housuja ja huppareita, mutta hameita ja mekkoja vasta onkin (ovat ne toki suloisia).

Toinen hauska kirja on Haalareista molla-maijaan. 80- -luvun tyyliin, mutta tästä saa ideoita vaatteisiin ja leluihin. Ja tässäkin kirjassa muokataan vanhoista vaatteista uusia (niinhän ennen tehtiin koko ajan =) ).

Ja tietysti piti ottaa yksi sisustuskirja =). Katrin Cargillin Helpot kodin tekstiilit. Olen pitkään aikonut ostaa tämän, onneksi en ostanut... Kivan näköinen kirja, mutta minulle sopivia ohjeita lähinnä vain tyynynpäälliset. Meillä kun ei verhoja käytetä, enkä vielä uskalla sohvanpäällistä alkaa suunnittelemaan. Minun pitää myös totutella siihen ompelukoneeseen pienten kangaskappaleiden kanssa (ei parivuoteen päiväpeitteen..). Mutta ehkä palaan tähän kirjaan uudestaan, kun (jos) kokemusta karttuu.

Ihan hyvä päivä

Tytär on mummolassa, olen siis pojan kanssa kahden. Yö valvottiin -taas. Aamulla oli poika hyvin väsynyt ja kärttyinen, äiti suorastaan raivon partaalla. Lähdimme kuitenkin aamulenkille, ehdimme ennen lumipyryä. Pieni nukkui kiukun pois, äiti rauhoittui. Kotona en ole tehnyt muuta kuin syönyt kaikkea hyvää, poltellut kynttilöitä, hoitanut tietysti pientä, ja sain vihdoin kasaan viikko sitten aloittamani apinan. Neulominen sujui yllättävän nopeasti, mutta tuo viimeistely oli tuskaisen hidasta... Ohjeen otin Fiona McTaguen kirjasta Neulo itse pehmeät lelut. Tällä olemattomalla kokemuksella olen tyytyväinen, että otus näyttää kuin näyttääkin apinalta =). Kuvat ovat taas huonoja, surkeaa kun ei ole luonnonvaloa. Mutta luntapa sitten vaihteeksi on!

Värejä

Mieheni mielestä minulla on välillä varsin huvittavia "ongelmia". Yksi sellainen on, että olen kyllästynyt siniseen väriin. Meillä on ollut sininen kausi joskus vuosia sitten, ja pikkuhiljaa kaikki sininen on karsittu kotoa. Paitsi... häälahjaksi saatu sininen Teema-astiasto. Tuntuu, ettei se sovi mihinkään, tahtoo jotain huomaamattomampaa, vaaleaa sävyä. Säilytystilaa on vähän ja rahallekin muuta käyttöä kuin uusi astiasto. Toisaalta vanhat astiat olisivat kaikkein parhaimpia, niitä voisi kerätä pikkuhiljaa, aina kun sattuu jotain löytämään. Eikä haittaisi ollenkaan, vaikka kaikki olisi vähän eriparia, enpähän kyllästyisi niin nopeasti.

Olen muutenkin hieman ristiriitainen ihminen, mitä väreihin tulee. Nautin vaaleasta kodista, välillä haaveilen jopa täysin valkoisesta talosta. Tietysti valkoisen eri sävyistä, ei nyt ihan pelkkää maalarinvalkoista. Hillityt ruskeat ja vihreät miellyttävät myös silmää, MUTTA sitten on nämä keräämäni retrokankaat. Aina ne putkahtavat jostain kaapin kätköistä tai sitten kirpparilta tarttuu mukaan uusi, ihana tilkku, josta saisi vaikka tyynyn tai verhot. Olen alkanut luovuttaa, luultavasti en pääse näistä väreistä, en ainakaan tässä kodissa. Tänne ne tuntuvat sopivan, ainakin lastenkammariin.

Aurinkoista viikkoa kaikille =).

Kukkia ja maljoja

Pääsin pikaiselle kirpparikierrokselle. Tällä kertaa yritin etsiä vanhoja lautasia, mutta eihän niitä silloin löydy... Mutta lasitavaraa kuitenkin =). Kävin myös kukkakaupassa ostamassa aloen (ja kauniin ruukun sille) sekä leikkokukkia. Mustikanvarvut ovat omasta pihasta, jospa nekin tykästyisivät tuvan lämpöön ja alkaisivat kukkia.

Löytöjä

Joskus omassa kaapissa on aarteita... Löysin vanhoja vaatteitani, missä mokomat olivat kun tytär oli vauva. Yksi turkoosi neuletakki löytyi myös (harmi, jäi kuvasta pois), mutta se oli jo liian pieni pojalle. Tytär sai sen vauvanukelleen, sekin äitin vanha.

Yksi hame sentään mahtui vielä tytölle, oikeastaan oli vielä liian isokin. Samaa kangasta on hellehattu jossain...penkominen jatkukoon...

Tuon pupun värkkäsin eilen, siitä tuli aika hassu... Mutta tyttären mielestä se on ihana. En ole neulonut vuosikausiin, enkä koskaan edes kovin hyvin, mutta nyt taas ajattelin alkaa harjoittelemaan. Tytär kysyi heti, että minkä eläimen teet seuraavaksi, joten niitäpä sitten luvassa.

Haahuilua

Paluu arkeen on hidasta. Pienin on yhä flunssainen, joten olemme kotosalla. Haukottelemme. Eilen kävimme sentään lähikaupungin isossa marketissa ruokaostoksilla. Alennuskorista löytyi tällä kertaa kirjoja vähän kaikille: lapsi valitsi Nalle Puhin, mies jonkun luontokirjan ja minä Kaunista kotiin pikkurahalla -kirjan. Joulupukki oli myös kuullut toiveeni ja toi pari muuta sisustuskirjaa, joten nyt vain odotan oikeaa hetkeä, että voisin oikein syventyä niihin kaikkiin... Hieman olen toki lueskellut ja selaillut, katsellut kuvia. Teksti ei välttämättä ole kummoista, mutta kuvat ovat kivoja. Tosin yhtään täydellistä (minun mielestäni täydellistä) kotia en löytänyt näistä, mutta hyviä ideoita ja kauniita ratkaisuja, yksityiskohtia.

Taisin viimeksi hehkuttaa, kuinka nyt olisi koti paljas ja valmis taas vastaanottamaan vaikka ja mitä, mutta... miltäs taas näyttääkään. Mies on lähdössä reissuun viikonlopuksi, eikä keittiön lattiaremontti ole vielä valmis. Toisaalta minun ei siis TARVITSE rehkiä vielä, suursiivous saa odottaa. Ehkäpä sittenkin ehdin lukea, syödä hyvin, levähtää, ulkoilla, ehkä vähän maalata... Ja niin, tehdä lisää lumiukkoja. Tänään teimme tyttären kanssa jo perinteisen lumiukon, sekä koiran, kissan, apinan (jolla on sammakko selässä), nallen ja tiikerin. Huomenna kuulemma pitää tehdä ainakin pupu ja iso karhu =).

Uusi vuosi

Tammikuu on alkanut meillä tuttuun tapaan: perhe sairastaa. Onneksi tällä kertaa vain flunssaa. Tasapainoilen hirvittävän väsymyksen ja siivousvimman (!) välillä, toisaalta uni tekisi hyvää, mutta toisaalta... Aina kun tulee reissusta kotiin, pää on täynnä ideoita ja ehkäpä on onnistunut hankkimaan jotain uutta kivaa kotiin... pitäisi päästä heti laittamaan (ja jatkamaan remonttia..). Mutta. Lepäämme. Niistämme. Valvomme vauvan kanssa. Joulukoristeet sentään keräsin pois. Koti olisi nyt paljas, mutta saa odottaa emännän paranemista.