Miehellä on projekti. Olen tyytyväinen.
Sade hieman haittaa, joten toivomme loppuviikoksi aurinkoa...
Projektin ansiosta meillä tuoksuu alapihalla koivu. Talon vierellä kukkivat juhannusruusut, joten pihalla on melkein huumaavaa. Projektin ansiosta piha on myös täynnä oksia, runkoja, halkoja. Odottavat pilkkomista, pinoamista, silppuamista. Hirvittää työn määrä, samalla kun olen innoissani muutoksesta. Monet rungoista ovat lahonneet, juuresta latvaan, senkin vuoksi olen onnellinen, että saadaan ne karsittua. Viime kesänä yksi tällainen koivuvanhus taipui tuulessa ja kaatui -onneksi pellolle.
Usein kuulee, että vanhojen talojen kätköistä löytyy mitä upeimpia aarteita. Meidän aitasta on löytynyt vain jotain pientä, mm nämä "kiipeilykengät". Hurjaa katseltavaa, kun mies menee ja korkealle meneekin. Saha kädessä, vaimo maassa huutamassa, että tule jo alas. Lapset eivät välitä, ei huolestuta tämä pieniä, mutta tytär tietysti haluaisi mukaan.
Sade hieman haittaa, joten toivomme loppuviikoksi aurinkoa...
Projektin ansiosta meillä tuoksuu alapihalla koivu. Talon vierellä kukkivat juhannusruusut, joten pihalla on melkein huumaavaa. Projektin ansiosta piha on myös täynnä oksia, runkoja, halkoja. Odottavat pilkkomista, pinoamista, silppuamista. Hirvittää työn määrä, samalla kun olen innoissani muutoksesta. Monet rungoista ovat lahonneet, juuresta latvaan, senkin vuoksi olen onnellinen, että saadaan ne karsittua. Viime kesänä yksi tällainen koivuvanhus taipui tuulessa ja kaatui -onneksi pellolle.
Usein kuulee, että vanhojen talojen kätköistä löytyy mitä upeimpia aarteita. Meidän aitasta on löytynyt vain jotain pientä, mm nämä "kiipeilykengät". Hurjaa katseltavaa, kun mies menee ja korkealle meneekin. Saha kädessä, vaimo maassa huutamassa, että tule jo alas. Lapset eivät välitä, ei huolestuta tämä pieniä, mutta tytär tietysti haluaisi mukaan.
2 kommenttia:
Muistan lapsena ihailleeni puhelinpylvääseen tuollaisilla "kiipeilykengillä" kiivennyttä asentajaa. Se oli jotain niiiiin ihmeellistä, kun setä käveli puuhun. :)
Minulla ei ole näistä lapsuusmuistoja... mutta ehkä hankin tässä ihan omakohtaisia kokemuksia, mies ehdotti jo viime kerralla, että kokeilisin. En sitten vielä...uskaltanut (milloin minusta tuli arka???). Nyt on vain litimärkää, joten luultavasti emme kiipeile puihin tänäänkään:(
Lähetä kommentti