Lisää kevättä

Lapset ovat alkaneet herätä ennen kuutta. Niin tänäänkin.
Aamupesulla pyydystän muurahaisia kylpyhuoneen lattialta.

Ulkona aurinko ja - 20.
Ulkoilun sijaan askartelemme viikonlopun juhlia varten. Puurolounaan jälkeen poika unille ja tytär tekee vielä kortin pikkuveljelle. Eläinvihkonenkin värkätään, olisinpa tajunnut ajoissa, olisin piirtänyt itse.

Unien jälkeen meinaamme mennä ulos, vaikka minulla olisi sata asiaa. Ehdin huomennakin.

Kevätmekko

Yksi työ vähemmän puikoilla. Voisi istua paremminkin.
Mutta tytär tykkää, ja vauhti on sen mukaista.

Nyt puemme jotain muuta päälle ja lähdemme lumitöihin!

Viikonloppuna.

Aurinkoa ! Viihdytimme vieraita. Saimme rämpiä umpihangessa, pulkka perässä, poika harteilla. Työntää miehen omatekoista pilkkikelkkaa pitkin metsää. Joella saatiin kunnon vauhdit (olisi saanut metsässäkin, jos olisi uskaltanut laskea rinteitä alas). Kairata paljon. Kolme ahventa, monta lahnaa. Kiiski.

...

Tänään lämmintä juomaa, vähän makeaa. Toivottavasti yksi neule valmistuu. Siivoilua. Tähteistä tehtyä ruokaa. Venyttelyä.

Meillä on niin harmaata. Aurinko missä olet ?
Yritän neuloa ja piristyä kauniista kuvista. Lapset pitävät vauhdissa, edes pienessä.

Pientä uudistusta

(tyynyn uusi elämä)

Lapset ovat parantuneet siinä määrin, että pääsevät mummolaan viikonlopuksi. Minä aioin uudistaa itseni sillä välin. Nukkua. Syödä herkkuja, juoda ehkä lasin viiniä. Saunoa. Nauraa. Jutella miehen kanssa muustakin kuin arjesta. Kaivata lapsia. Löhöillä, selailla lehtiä ja katsoa hyvän elokuvan. Sanoinko jo nukkua ? Vaikeinta on unohtaa kaikki tekemättömät työt, antaa niiden olla. Mutta me olemme nyt todella hävyttömän laiskotteluviikonlopun tarpeessa, joten pakko yrittää.

Aurinko saapui viimein. Sairastan lasten kanssa. Taas. Tytär onneksi tokeni sen verran, että pääsi miehen kanssa pilkkireissulle. Minä ja poika pysymme sisällä. Olemme karmean pahalla tuulella. Ainakin välillä.

Yskimisen ja pojan viihdyttämisen lomassa sain sentään virkattua yhden pallon. Lanka on ihan jotain muuta kuin halusin, mutta silmäni eivät tajunneet tummia sävyjä. Kadotin silmukat. Mutta tämä oli silti kivaa, kiitokset Paperisydämelle ideasta.

Alimmassa kuvassa näkyy yksi savotta, tuo lattia. Yläkerrassa on ruma ruma ruma muovimatto, alla olisi kai puutakin... Mutta tämä odottaa vielä, on tärkeämpääkin (paitsi jos jonain päivänä kyllästyn odottamaan..)

Mukavaa naistenpäivää vielä, toivottavasti ystävät olette pirteämpiä ja iloisempia kuin me täällä !

Kukasta sonniksi

Pääsin (jouduin?) ensimmäistä kertaa paikkaamaan tyttären housuja. Housunpolvi oli "tarttunut johonkin terävään" ja siinä oli palkeenkieli. Sopiva kukkanen löytyi kätköistä, neula viuhumaan ja tytär kerhoon. Kerhon jälkeen kukka repsotti, kun se oli "tarttunut johonkin terävään". Lupasin korjata, mutta ei. Se on nyt niin paljon parempi, koska siitä on tullut sonni! Minusta tuo näyttää kyllä enemmän joltain ötökältä, mutta... Seuraavalla kerralla äiti taitaa ommella toisenlaisen lapun, ehkä jopa kankaisen =)