Tytär halusi askarrella iskälle sata korttia, mutta äidille riitti nyt nämä kaksi. Olen jotenkin jäässä, jumissa, aivan ulalla. Kynät ja pensselit tuntuvat hyvältä kädessä, mutta paperi pelottaa. Inhottaa, pitäisi kai vain maalata -jotain- ehkä se taas siitä lähtisi. Luulen, että tarvitsen myös hiljaisuutta, pitkää sellaista. Aikaa ajatella tai olla ajattelematta.
Onneksi tyttärellä ei ole moista paperikammoa, iskä saa lahjaksi myös omppu ja siili -piirroksen. Ja villapaidan=). Ja viikonloppuna arvokasta, rentouttavaa omaa aikaa.
3 kommenttia:
The first thing I wanted to do was to thank the author for making such a beautiful blog! No one could have done it better! Thank you very much for the pictures which are on the page. They are splendid! I will surely add your blog to my links and will always visit the web page you’ve created!
täällä on ihanan rauhallinen tunnelma..
Hei Aino, hauskaa, että meillä on edes jossain rauhallista=).
Lähetä kommentti