Tytär askartelisi aamusta iltaan. Ei tarvita kummoisia värmeitä, kunhan on liimaa. Samalla syntyy tarinoita, tänään niissä seikkailivat leppäkertut. Minun värkkäykseni jäi kaipaamaan jotain...helmiä, kristalleja...jotain.
Kävyistä sain vihdoin aikaiseksi kranssin.
Ehkä teen vielä toisenkin.
Muutenpa elo onkin ollut tavallista arkista aherrusta, hieman herkuttelua, tomaattien kypsymisen odottelua... naurua, itkua, komentelua, kinastelua, ihastelua.
4 kommenttia:
Tosi hieno käpykranssi... Askartelunne kuulostavat kivalta:) Mukavaa viikonloppua!
Mari
Mahtavia askarteluja! Niin äidillä kuin tyttärelläkin :)
Hauskaa viikonloppua!
Askartelu on kivaa :) Hienoja juttuja olette tehneet. Innokkaita pieniä liimailijoita löytyy meiltäkin...
On kaunis käpykranssi, saisipa vaan itsekkin aikaiseksi....
Lähetä kommentti