Olen ollut kaksi viikkoa ihan pihalla, enemmän ja vähemmän kipeänä. Koneellekaan ei ole jaksanut, ehtinyt. Mitähän kaikille kuuluu=).
Tänään on tarmokas päivä. Olen leikannut pojan hiukset, ensimmäistä (ja ehkä viimeistä) kertaa. Paljon vaikeampaa kuin tyttären hiustenleikkuu (vaikka pieni pysyi ihmeen rauhassa). On valokuvattu joulukortteja varten (miksi en tajunnut kuvata silloin, kun oli lunta?? nyt ei ole edes valoa). Puikot ovat heiluneet, joulupajassa tulee kiire (miksi en aloittanut jo toukokuussa????). Remonttiakaan ei ole saatu eteenpäin, alkavat viikonloput ennen joulua käydä vähiin. Sama kai se muuten, mutta olen huomannut, että jos aikataulu pettää niin se sitten pettää totaalisesti.
Pääni on vielä hieman pimeässä, yritän väkisin ajatella positiivisesti, kauniita, tehdä mukavia. Onneksi on joulukuu, saa kaivaa lisää koristeita ja kynttilöitä. Kummasti vaikuttaa sääkin, ulkona on niin lohdutonta. Lunta ja pikkupakkasta toivon taas.
2 kommenttia:
Juu. Vähiin käy ennen kuin loppuu! Aika siis. Meilläkin on muutama juttu saatava valmiiksi ennen joulua..
Hei Mari, toivottavasti tulee valmista! Ja jos ei, niin ehtiihän tuota ensi vuonnakin.......
Lähetä kommentti