Minä olen syli. Äiti, ota mut, äiti, kuuluu pienen itkuinen ääni, jos yritän jotain muuta tehdä. On vielä väsyä, kiukkua. Harmia. Ymmärtäähän sen.
Ulkona onneksi pienikin jaksaa vähän mennä. Iloita kukista, sisiliskoista, mullasta ja muurahaisista. Perustaa siskon kanssa matofarmin.
Minä iloitsen noista leikeistä, auringosta. Parantumisesta. Iloitsen jo etukäteen illasta, lasten nukkumaanmenosta. Lehdistä, joihin aion uppoutua sitten. Sisustuslehtien sijaan jotain muuta. Tuntuu, että tarvitsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti