tiistai 27. toukokuuta 2008

Huh. Taas huono yö, aikainen aamu, mies viipyy töissä.
Poika sairastaa, ulos ei asiaa, tytär purkaa energian hillittömään riehumiseen.



Onneksi
jotain kivaakin.

Lintulaudalle hypähti musta orava, tassuissa oli punaista. Vikkelä, parempaa kuvaa en ehtinyt napata. Omituinen otus, oli pitkään talvisen harmaa, mutta onkos tuo nyt sitten kesäturkki vai mikä.




Leivoin leipää. Hyvää. Pientä ompelusta kuului myös päivään, mutta ei mahtuneet tuotokset kuviin. Tai ehkä kuvaaja oli liian väsynyt, kädet tärisivät liikaa. Mutta mukavaa puuhaa, käsin ommella, konetta en nyt kaipaa tähän kaaokseen.



Odotan, että mies tulisi. Sitten on hetkeni, pieni, mutta tärkeä. Menen pihalle, kuljen kastelukannun kanssa, kuulostelen linnut (ja juu, autotkin...). Hengitän.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan näköistä leipää! Heti tekee mieli alkaa leipomaan itsekin. :) Omat leivät tahtovat vaan jäädä aina vähän mauttomiksi...

emäntä kirjoitti...

Heippa Px, niinhän se on, että toisten leipomukset (ja ruoka) maistuvat yleensä paremmille... Olen laiska "maustamaan" leipää, en tykkää mistään imelästä (kuten limpusta), mutta siemeniä, yrttejä ja juu, suolaakin käytän=). Juuren jos tekee tulee myös maukkaampaa.